lauantai 30. elokuuta 2014

Mies testaa: "Ruohosta pitäville"

Ensimmäistä kertaa tässä blogissa miehen puheenvuoro ja klassinen "mies testaa". En siis jorise itse enempää, vaan heitän pallon aviomiehelleni.

"Nekku on kantanut kotiin jos minkälaista purnukkaa siinä määrin, että suurten lukujen lain mukaan jonkin niistä täytyy väkisinkin olla miehille tarkoitettu. Pääsin testihommiin. 

Lavera on saksalainen luonnonkosmetiikkasarja jota löytää Suomesta. Miehille tarkoitetun sarjan tuotteissa on "kasviaineksia Laveran omasta bio-orgaanisesta tuotannosta", ja sen yleisnimi on "men sensitiv". Tuotteesta löytyy vegaanimerkki ja natrue.org-sertifikaatti. 

Sarja ei ole mitenkään tyypillisen maskuliininen luonteeltaan tai edes sellainen mitä miehille yleensä myydään. Myös pakkaus henkii enemmän luontaislääkintää kuin mitään totuttua miehistä stereotyypiaa. Näitä voisi kuvitella löytävänsä luonnontuotekaupan hyllyltä - ihan siitä ihmeyrtin vierestä. Plussaa pakkauksessa on sen pyrkimys selkeyteen ja asiapitoisuuteen. Kokeiltavaksi päätyi sarja, jossa oli deodorantti, suihkugeeli, after shave -voide ja kosteuttava kasvo(?)voide. Toim. huom.: Kuvaushetkellä suihkugeeli oli jo käytetty loppuun ja pakkaus heitetty roskiin.

Deodorantista tuli mieleen ruohokentän aromi. Tuoksu on sinänsä raikas, joskin melko epätyypillinen miesten dödöksi. Vaikka pakkaus lupaa "24h", jäi mieleen pieni epäilys, että onkohan ihan näin. Minua on peloteltu tavallisten deodoranttien lisäaineilla, joten siinä mielessä tämän kuitenkin luulisi olevan parempi kuin alumiiniset kilpailijansa. Terästä en tämän silti usko olevan. 

After shaven ensimmäisenä huomattava ominaisuus oli ettei se kirvele. Ajan partani vaahdolla ja höylällä, joten pientä haavaa syntyy naamaan koko ajan. Siinä suhteessa hyvä AS onkin iso apu. Toinen vaikutelma tuotteesta on se sama ruohokenttä, johon tällä kertaa kaadutaan naama edellä. Heti käytön jälkeen kasvoista tuntuu tulevan vähän limaiset, varsinkin jos sattuu olemaan hiki. Kosteuttaisiko tämä sitten enemmän kuin muut - kukapa tietää? 

Kosteuttava voide unohtui aluksi peilikaapin syövereihin, mutta pääsi testiin sekin löydyttyään. Vaikuttavina aineina tuote ilmoittaa ginkgon ja biobambun. Voide oli melko paksua. Ruohoinen alkutujaus säilyi jonkin aikaa. 

Suihkugeeli oli raikkaampi ja kirpsakampi kuin muut kokeilemani sarjan tuotteet. Ruohokenttä oli jäänyt vähemmälle ja koko sarjasta tämä oli eniten suosikkini. Pidin paljon. 

Koska kyseessä oli orgaanisuudellaan erottumaan pyrkivä tuote, luin tuoteselosteet läpi niiltä osin kun niitä purkeissa oli ja mitä niistä ymmärsin. Laveran tuotteissa on paljon kasviöljyjä, mutta deodorantista bongasin myös sinkkioksidia, glyseryyli kaprylaattia, hydrogenoitua lesitiiniä, joilla näyttäisi olevan tutkittuja terveysvaikutuksia. Mutta onhan vesikin liikaa nautittuna vaarallista. 

Suosittelen Laveraa ruohosta pitäville." 

* * *

Oletteko tutustuneet Laveran miesten tuotteisiin?

maanantai 25. elokuuta 2014

Mytologiaa kynsillä

A England on yksi niistä kynsilakkamerkeistä, jota teki pitkään mieli kokeilla, mutta en saanut ostettua lakkoja kuin vasta viime vuonna joulun alla. Ja kirjoitettua niistä tänään. :D Fantastisia nimiä, upeita, täyteläisiä ja monimuotoisia sävyjä. Pakahduttavan ihana konsepti, iskee ainakin tähän tyttöön aivan täpöllä.

Omassa kokoelmassani on tällä hetkellä vain nuo kuvassa näkyvät neljä lakkaa, mutta jotenkin on sellainen kutina, että muutama saattaisi vielä tulla lisääkin. Kolme neljästä lakasta ovat atrhuriaaniseen tarustoon perustuvasta Mythicals-kokoelmasta ja neljäs kaunokainen todellinen must-buy Heavenly Quotes -sarjasta.

Viikonloppuna lakkasin kynteni antiikkikultaisella Holy Graililla, jota huokaillen ihastellessani muistin, etten ollut kirjoittanut näistä lakoista vielä ollenkaan. Tätä olisi synti pimittää, niin hieno se on. Pullossa vihertävältä näyttävä lakka on kynsillä metallinen old gold, josta on vaikea irrottaa katsettaan. Oikealla ylhäällä lakka on kuvattu suorassa auringonvalossa, sen alapuolella varjossa.

Toinen Mythicals-tähti on platinanhohtoinen Excalibur, jossa on lämpimän hopeisella foil-pohjalla pientä kultaista glitteriä. Valtavan kaunis, mutta itse asiassa miltei identtinen Wet n Wildin viimevuotisen Fergie-kokoelman Going Platinum -sävyn kanssa. Toisessa kultaista pikkuglitteriä on vähän enemmän kuin toisessa, mutta en edes muista kummassa. :D Joka tapauksessa, näyttävä metallinen lakka, joka "keskilämpöisenä" sopinee useimpiin ihon sävyihin.

Lady Of The Laken ostin rehellisesti sanoen vain nimen takia, koska tämä biisi. Onneksi tämä utuinen tummanvioletti on myös hyvin kaunis. Omissa valokuvissani monivärinen holokimallus ei valitettavasti tule esiin yhtä hyvin kuin luonnossa - googlettamalla löytyy varmasti parempia otoksia. Arkikäytössä sopivan hillitty, mutta auringonvalossa todella upeasti säihkyvä, monipuolinen lakka.

She Walks In Beauty päätyi ostoskoriin lopulta Pumpulipupun yllyttämänä, vaikka kannatusääniä tuli monelta muultakin suunnalta. Ei harmita, sillä tämä on kauniskauniskaunis! Lakassa on runsaasti kultaista shimmeriä sekä ruusuisen vaaleanpunaista glitteriä, ja hiukan isompia, vaaleanpunaisia kuusikulmaisia hippusia. Ensisijaisesti kai kerrostettavaksi tarkoitettu lakka toimii parin, kolmen kerroksen vahvuisena myös sellaisenaan. Olisi myös varsinainen unelma jollekin pienemmälle prinsessalle, vink vink. :) 

A Englandin lakat ovat koostumukseltaan "three free", eli ne eivät sisällä formaldehydiä, tolueenia tai dibutyyliftalaattia. Siinä mielessä ovat siis oivallisia nuoremmillekin. Lakat levittyvät helposti ja erittäin tasaisesti, peittävää jälkeä saa jo kahdella kerroksella. Hintakaan ei ole paha.
Merkin oman nettikaupan lisäksi (kommenteissa hoksautettiin, että eivät enää toimita Suomeen) näitä saa myös muun muassa kotimaisesta CesarsShopista, jonka sivuilta löytyy lakoista myös paremmat swatch-kuvat. Omalla listallani seuraavina ovat ainakin satumaisen upea Briarwood ja pysäyttävä metallinen punainen Perceval. Voi lääh.

Joko sinulla on monta A-England -lakkaa? Lemppareita kehiin!

lauantai 16. elokuuta 2014

Oh, Joy!

Viimen syksyn kauneusmessuilla palloillessani törmäsin juuri lanseerattuun, todella sympaattisen oloiseen suomalaiseen hyvinvointiputiikkiin, joka heti ensi tuntumalta vaikutti tutustumisen arvoiselta. Naiset konseptin takana näyttivät oikein kihisevän innostuksesta myyntitiskinsä ääressä, ja täpinä tarttui väistämättä myös meihin sivusta seuranneisiin.

Joy Natural on sittemmin pystyttänyt kivijalkakauppansa Mannerheimintielle Helsingin Töölöön, ja tuotteita saa tilattua nettisivujenkin kautta. Valikoimissa on myös muutamia muita merkkejä, mutta kaikkein kiinnostavin on Joyn oma, Suomessa suunniteltu tuotesarja. Käsintehdyistä tuotteista on pyritty karsimaan pois kaikki ylimääräinen ja keskittymään olennaiseen. Raaka-aineet tulevat luonnosta, eikä tuotteissa yleensä ole lisättyjä värejä, tuoksuja tai lisäaineita. Olin oikeasti ilahtunut siitä, kuinka onnistuneesti nämä tavoitteet näyttivät toteutuneen käytännössä, ja ostin suit sait itselleni vartalovoin, mustasaippuan ja pussillisen valkoista savea. Palasaippuan ja kauniin pyyhkeen sain bloggaajabonuksena kaupan päälle.

Pääasiassa kasvo- ja hiusnaamioihin tarkoitettu valkoinen savi oli näistä ostoksista ehkä sattumanvaraisin, sillä en suhteellisen normaali-ihoisena ole käyttänyt savinaamioita kovinkaan monta kertaa. Tämän kuitenkin vakuuteltiiin puhdistavuudestaan huolimatta olevan myös kuivan ja herkän ihon kaveri, joten uskaltauduin kokeilemaan. Kotitekoiseen kasvonaamioon käytetään ohjeen mukaan kolme osaa savea ja yksi osa vettä, mutta itse olen lisännyt vettä enemmän. Olen laittanut mukaan myös hiukan hunajaa - kuivempana päivänä voisi kokeilla jotain öljyäkin. Naamion koostumus on silkkisen pehmeä, ja se levittyy kasvoille helposti.

Pussista riittää naamioita hamaan tulevaisuuteen, koska savea tarvitsee kerralla vain ihan pikkuisen. Olin vakuutteluista huolimatta odottanut puhdistavan naamion jättävän iholleni edes pienesti kiristävän tunteen, joten olin ensimmäisen käyttökerran jälkeen ihan hämmästynyt siitä, kuinka pehmeä ihostani tuli. Pehmeä, ja aivan kuin olisi ollut jotenkin kirkkaampi tai kuulaampi vielä. Nappiostos siis, pitäisi vain muistaa käyttää tätä... (Ja kun joku kuitenkin miettii, niin toki tällaista varmasti saisi rumempaan pussiin pakattuna edullisemmin netistä. Oma savipussini maksoi vajaan kympin, ja paikallista toimijaa tukiessani sain kauniin pakkauksen lisäksi myös paljon hyvää mieltä. :) )

Body Melt -vartalovoin kanssa olin alkuun vähän huuli pyöreänä. Voide sisältää ainoastaan kaakaovoita, karitevoita, mehiläisvahaa ja manteliöljyä, ja on kylmemmällä säällä melko kovaa ja vahamaista. Testasin tuotetta ensimmäistä kertaa tietysti talvella, ja yritin aluksi käyttää sitä normaalin vartalovoiteen tapaan niin, että lämmitin voidetta ensin hiukan käsieni välissä. Ei onnistunut. Syystä tai toisesta minun oli vaikea saada öljymäistä tuotetta levittymään iholle, ja imeytymisessä tuntui kestävän ikuisuuksia.

Kesällä vastaavia hankaluuksia ei ole ollut, ja imeytymisongelma johtui todennäköisesti siitä, että käytin vartalovoita aluksi aivan liian paljon kerrallaan. Löysin viileillekin ilmoille nimittäin ratkaisun, kun mietin loppukeväästä apukeinoa kuiville kantapäilleni. Keksin levittää iholle ensin ohutta, emulsiomaisempaa vartalovoidetta, jonka päältä voitelin Body Meltillä. Toisen voiteen päälle kerrostettuna tuote levittyi täydellisen helposti, ja pehmitti jalkani nopeasti kesävalmiuteen. Rasvaisuutensa ja ravitsevuutensa puolesta tämä onkin parasta nimenomaan täsmähoidoksi ihon kuivimpiin kohtiin. Lisäksi ajattelin jatkossa käyttää voidetta tuomassa lisäpotkua jonkun toisen, kevyemmän voiteen rinnalla.

Tästä kylkiäisestä olen kiitollinen, sillä olisi varmasti osannut valita sitä itse. Manteli-kaura -palasaippua arvelutti ensin kovastikin - se on tehty pelkästään öljyistä ja kaurahiutaleista. En millään jaksanut uskoa, että saippua vaahtoaisi tai pesisi kunnolla, mutta noinpa vain taas pääsin yllättymään. Voin käsi sydämellä kertoa, että tämä on varmasti paras palasaippua, jota olen koskaan kokeillut. Noista kaurahitusista en suuremmin välitä, mutta muuten saippua on ihana. Vaahtoaa pehmeästi ja pesee hyvin, mutta todella hellävaraisesti. Tuoksu on mieto ja lempeä, eikä ihoa kiristä pesun jälkeen ollenkaan. Saippua sisältää kauran lisäksi oliiviöljyä, kookosöljyä, manteliöljyä ja karitevoita, jotka kaikki ovat luomutuotettuja.

Mustasaippuan kanssa en ole vielä päässyt sinuiksi. Olen kokeillut sitä pariin otteeseen suihkussa, ja suurimmaksi hankaluudeksi on osoittautunut tuo kierrekantinen peltipurkki. Saippuaisin käsin sen kanssa touhuaminen on välillä ollut aika kiukuttavaa.

Kuulemma marokkolaisen perinteen mukaisesti valmistettu, koostumukseltaan tahmean hunajamainen saippua on tehty vedestä, oliiviöljystä, kaliumhydroksidista, mehiläisvahasta ja eukalyptusöljystä. Tähän on lisätty myös hajustetta (limoneeni), liekö sitten tuoksunut alun perin niin kamalalle, että on ollut pakko? :D Valmiin tuotteen tuoksusta pidän kovastikin, eukalyptus tuo mieleen höyrysaunat ja kylpylät, ja kummallisesti sekä rentouttaa että virkistää yhtä aikaa. Oikeasti tuote on tarkoitettu käytettäväksi saunassa tai kylvyssä, ja sen tulisi antaa vaikuttaa iholla viitisen minuuttia ennen pois huuhtelemista. Näin mustasaippuan kuorivista ja syväpuhdistavista ominaisuuksista saa kaiken irti.

Joy Naturalin tuotevalikoima on vielä toistaiseksi melko suppea, mutta tässä tapauksessa laatu näyttää korvaavan määrän. Ainakin palasaippuaa ostan itse vielä varmasti lisää - muut tuotteet vaikuttavat niin riittoisilta, ettei niitä tarvitse ihan heti olla hankkimassa varastoon.

Onko Joy ehtinyt jo tulla tutuksi? Jos kiinnostuit, kannattaa tsekata myös nettikaupan lahjapakkaukset, niitä on monia, toineen toistaan kivempia.

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Riikinkukkona

Milläpä tässä nyt puolustautuisi? Kesä ja pitkästä aikaa uudelleen virinnyt meikki-innostus saivat sohimaan silmille miljoonaa väriä ja liimaamaan koristeeksi kaikkia mahdollisia härpäkkeitä. Mutta kylläpä kuulkaa vapautti. :D Meikki jäi paikoin vielä vähän suttuiseksi omaan makuuni, mutta tässä alkuillan kreiseilyssä oli nyt ilahduttavan paljon sitä samaa spontaania iloa kuin blogin alkumetreillä. Kiva huomata, että tästä harrastuksesta on edelleen myös henkireiäksi.

Kesän lisäksi väri-ilottelun vaikuttimena oli Urban Decaylta tänä vuonna ilmestynyt, hillittömän hieno Electric-paletti, jota en hölmöyksissäni tajunnut ostaa Barcelonan reissulta. Onneksi omistakin jemmoista kuitenkin löytyy samantyylisiä sävyjä millä lohduttautua. UD:n paletilla ovat meikkailleet muun muassa Martina ja Mirssiina - ihan mahtavia luomuksia molemmilla leideillä!

Itse palasin tässä meikissä jo hiukan nostalgisesti Coastal Scentsin 88 Shimmer -paletin pariin, ja jälleennäkeminen oli riemuisa! Sisänurkkaan ja liikkuvalle luomelle on poimittu paletista keltaista, omenanvihreää, turkoosia ja sinistä. Luomivaossa on mattaisempia värejä Manlyn 120 -paletista, miltei kulttisettiä jo sekin. Varjostukseen nappasin tummansinistä ja vaaleaa violettia, kulmaluun alle neonkeltaista. Tuon neonvärin kanssa ei kaikki mennyt ihan putkeen, kun lisäsin avuiksi alle voidemaista valkoista, eikä keltainen sitten häivyttynytkään niin kivasti kuin olisin toivonut. 

Costal Scentsin ja Manlyn kaveriksi päätin vielä sutia Urban Decayn mattamustaa Blackoutia (luomivako) ja pinkkiä Junkshow'ta. Ja koska tässä vaiheessa mikään ei enää riittänyt, otin mukaan myös vähän neonpinkkiä Manlyn paletista.

Koristeiksi vetäisin mustaa geeli-eyelineria, Red Cherryn ripset (# 13) ja vaaleanvihreitä strasseja (jostain askartelukaupasta). Papershelfin paperiset riikinkukkoripset (Small Peacock) olen saanut blogin kautta jo yli vuosi sitten, mutta ei ole aikaisemmin tullut kokeilluksi. Huomasin nyt näitä kuvia katsellessani, että ne olisi voinut liimata vielä lähemmäs silmää, mutta laitetaan ensi kerralla paremmin. :)

No, mitä mieltä olette? Parempi överit kuin vajarit, vai eikö?

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Top 5 kesätuoksut

Vaikka tykkään talvisin käyttää raskaita ja mausteisia tuoksuja, kesällä tekee mieli kevyempää. Lämpimään vuodenaikaan suosikkejani ovat kirpeän raikkaat sitrustuoksut tai kepeät kukkaishedelmäiset cocktailit (viikuna! mango!). Tänä kesänä olen selvästi kallistunut ensin mainittuihin, joskin mukana häilyy myös aavistus valkoisia kukkia. Mutta ihan vain vähän, sillä en ole vieläkään oppinut pitämään vahvoista kukkakimpuista. Ilman sitruksia tai muita piristeitä ne tuntuvat aina vain tunkkaisilta. Kokosin tähän postaukseen viisi kevät- ja kesäsuosikkiani kuluneelta vuodelta - kaikki ihan omanlaisiaan, mutta pieni punainen lanka taitaa välissä kiemurrella.

Dior Escale à Parati EdT

tuoksuryhmä: citrus
ainesosat/nuotit: petitgrain, sitruuna, pomeranssi, minttu, kaneli, palisanteri, punaiset marjat, tonkapapu

Diorin Escale à Parati lanseerattiin osaksi merihenkisten lomakohteiden inspiroimaa Cruise Collection -kokoelmaa vuonna 2012. Tämä ja Escale a Portofino ovat olleet omalla ostoslistallani siitä lähtien, ja nyt kesäalennusmyynneissä vihdoin tärppäsi, kun löysin pulloni Stockmannilta puoleen hintaan! 

Unisex-tuoksu avautuu tyrmäävällä sitrushyökkäyksellä, mutta myös minttu ja kaneli ovat mukana alusta alkaen. Mojito-fiiliksiltä ei voi välttyä, vaikka se nyt ei varsinaisesti huono asia olekaan. Kirpeyden laannuttua tuoksu on itse asiassa aika vahvasti kanelinen, minkä huomasin oikeastaan vasta haistellessani sitä tämän kuvauksen kirjoittamista varten. Voisi sopia raikkaaksi talvituoksuksi niille, jotka eivät niin perusta raskaista itämaisista. Fiilikseltään tämä muistuttaa jopa ikisuosikkiani, John Gallianon nimikkotuoksua, mutta paljon kevyempänä ja freesimpänä.

Kokonaisuudessaan tuoksu on raikas ja kuiva, tuo mieleen suolaisen merituulen ja hiekan. Outoudestaan huolimatta kaneli ja minttu toimivat hienosti keskenään, ja luovat tasapainoisen pohjan, jota sitrukset keventävät mukavasti. Lopulta tuoksu haalenee mausteisen puiseksi ja pehmenee, mutta säilyy silti ilmavana. Toimii hyvin myös kesäheilan iholla.

Sopii parhaiten lämpimään kesäiltaan rantakallioilla tai -terassilla.

Hermés Un Jardin en Mediterranée

tuoksuryhmä: floral aquatic
ainesosat/nuotit: mandariini, lime, sitruuna, appelsiininkukka, oleanteri, sypressi, viikuna, myski, seetri, kataja, pistaasi

Vuonna 2003 julkaistu Un Jardin en Mediterranée on ensimmäinen tuoksu Jean-Claude Ellenan luomassa neliosaisessa puutarhasarjassa, josta tahtoisin kerätä jokaikisen pullon. Supernero JC on aikoinaan mestaroinut kaikkien aikojen suosikkihajuveteni, eivätkä muutkaan miehen hengentuotteet yleensä ole jääneet pekkaa pahemmaksi.

Ensisuihkauksella tässäkin dominoivat sitrukset, mutta tuntu on heti alkuun hedelmäisempi kuin yllä mainitussa Diorissa. Molempia tuoksuja yhdistää samanlainen mielikuva raikkaasta merituulesta helteisenä päivänä, mutta ne ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaiset. Hermésin tuoksun selkärankana on voimakas, vihreä ja mehukas viikuna, josta pidän ihan tavattoman paljon. Alun sitruksisuus katoaa yllättävän nopeasti, ja viikunaan alkaa sekoittua myös puutarhan muiden puiden tuoksuja. Tunnelma on vehreä kuin kasvihuoneessa - tuoksusta voi miltei aistia trooppista lähentelevän ilmankosteuden.

Sopii parhaiten auringon täplittämään, varjoisaan lehtometsään.

Jo Malone Nectarine Blossom & Honey

tuoksuryhmä: floral fruity gourmand
ainesosat/nuotit: mustaherukka, petitgrain, nektariini, vetiveri, persikka, luumu

Jo Malonen tuoksutalon tuotoksia sietäisi pian saada jo näiltäkin leveysasteilta, sen verran paljon ihastusta ne ovat ystäväpiirissäni herättäneet. Tunnetumpia Malonet ovat kotiseudullaan Brittein saarilla, mutta myymälöitä olen bongaillut jo useista muistakin maista. Minulla on kaapissani pari talvisempaa pikkupulloa sekä tämä yksi, ihanan herkullinen kesätuoksu.

Nectarine Blossom & Honey on mehukkaista mehukkain hedelmätarha, jossa seison vihreiden köynnösten ympäröimänä. Aurinko paistaa sieltä täältä lehvästön läpi, ja kun katson ylöspäin, näen kirkkaansinisen taivaan. Tuoksun alku on hyvin vihreä ja kokonaisfiilis nimenomaan mehukas. Makeutta on myös reippaasti, joten raikkaudessa tämä ei yllä kahden edellisen tasolle. Tuoksu on kuitenkin erittäin miellyttävä (rohkenisin jopa sanoa, että valloittava), ja olen saanut siitä kehuja useaan otteeseen.

Tätä tuoksua kannattaa myös yhdistellä. Yksinään se voi ajoittain olla turhankin lempeä, mutta toimii loistavasti johonkin kuivempaan yhdistettynä.

Sopii parhaiten kesäniitylle kukkaseppeleiden sitomiseen.

Yves Rocher Secrets d'Essences Neroli

tuoksuryhmä: floral
ainesosat/nuotit: pomeranssi, petitgrain, neroli, appelsiininkukka, myski

Yves Rocherin Secrets d'Essences -sarjaan vuoden 2013 keväällä ilmestyneen Nerolin sain itselleni tuoksun lanseeraustilaisuudessa, ja ihastuin siihen päätä pahkaa jo viime kesänä. Olin viime vuonna kirjoittamassa tästä omaa postausta, kuvatkin olin jo ottanut, mutta kiireessä se sitten taas jäi. Neroli on ehkä universaaleimmin imarteleva tuoksu, jonka tiedän. Tarkoitan tällä sitä, että jos minua pyydettäisiin suosittelemaan tuoksua ihmiselle, jota en tunne, suosittelisin ehdottomasti ja hetkeäkään epäröimättä tätä.

Appelsiininkukka yksinään on usein vähän mitäänsanomaton. Tässä tuoksussa siihen on nerokkaasti yhdistetty pehmeää neroliöljyä, appelsiinipuun lehdistä saatavaa raikasta petitgrainia sekä kirpakkaa pomeranssia, joka avaa hajuveden tuoksun herkullisen marmeladisena. Neroli on siis myskiä lukuun ottamatta koottu pelkästään yhden kasvin eri osista saatavista uutteista ja öljyistä, ja lopputulos on mykistävä.

Tuoksu on samaan aikaan nuorekas ja aikuinen, viaton ja viettelevä, turvallinen ja persoonallinen. Aika paradoksi. Sain tästä viime kesänä kovasti kehuja bloggaajakollegoilta, joten hyväksyntää on tullut vaativiltakin neniltä. :) Voin oikeasti varauksetta suositella tätä kenelle tahansa, tuoksusta on erittäin vaikea olla pitämättä.

Sopii parhaiten juhannustaikoihin. 

L'Occitane en Provence Verveine

tuoksuryhmä: floral (itse heittäisin kyllä sitrustuoksujen ryhmään)
ainesosat/nuotit: ruusu, pelargonia, sitruunaverbena, sitruuna

Täytyy ihan aluksi tunnustaa, etten huomannut tässä tuoksussa olevan kukkaisia nuotteja, ennen kuin kävin kurkkaamassa lisätietoa Fragranticasta. Nyt kuin oikein pinnistän ja nuuhkin, niin kyllä sieltä häivähdys ruusua erottuu. Ja aavistus makeaa pelargoniaa, kyllä vain. 

Mutta jos ei varta vasten lähdetä kikkailemaan, L'Occitanen Verveine on silkkaa sitrusta. Kuin suihkuttelisi iholleen tavallista kirpeämpää sitruunamehua. Verbenan ansiosta tässä toki on vihreä, vähän puisevakin pohja, mutta jos et pidä sitruunasta, on ihan turha vaivautua. Tuoksu on ihan mahtavan pirteä ja raikas, täydellinen kesään! Ei yhtään sellainen pesuainesitruuna, vaan aitoa tavaraa. Ainoa miinus tulee lyhyestä kestosta, sillä tämä häviää iholta salamannopeasti.

Sopii parhaiten tivoliin, limonadikojun pystyttämiseen.

* * *

Millainen on sinun kesätuoksusi?

Tuoksujen ryhmittely ja nuotit: fragrantica.com.

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Matkahaalinta

Palasin toissapäivänä etelänmatkaltani, ja tässä laukkuja purkaessani ajattelin samalla näyttää reissusta mukaan tarttuneita ostoksia. Ennalta arvattavasti shoppailin eniten Sephorassa, minkä lisäksi nappasin lentokentän duty freesta mukaani pari tuoksupakkausta. Barcelonasta kosmetiikkaa etsivälle voin suositella Rambla de Catalunyalla olevan Sephoran lisäksi ainakin El Corte Inglesin (Placa de Catalunya) kosmetiikkaosastoa sekä Maremagnum-ostoskeskusta (rannassa, satama-altaaseen rakennetulla nimekkeellä). Viimeisestä löytyvät Kikon ja Flormarin myymälät sekä pieni kosmetiikan sekatavarakauppa, joka myi muun muassa NYXiä ja Sleekiä. Koska Kikoakin saa tätä nykyä tilattua Suomeen, ja läkähdyttävän kuuma sää söi suurimman osan ostoshaluistani, en itse poiminut noista pikkuliikkeistä mitään.

Urban Decayn viime syksynä julkaistun Naked 3 -paletin kanssa arvoin kaikista pisimpään. Rakastan UD:n luomivärejä, mutta yhtään uutta nappia en tietenkään tarvitsisi. Päädyin silti kaupassa pyyhkäisemään paria sävyä sormiini, enkä sen jälkeen oikein enää voinut perääntyä. Ihania. Ennestään minulla on Naked-paleteista se ensimmäinen, mutta kakkonen puuttuu, kun en julkaisuhetkellä ollut siitä niin innoissani. Nyt vähän himottaisi sekin... Mielestäni tämä kolmonen on sävyiltään ehdottomasti kaunein, ja punertavat värit sopivat hyvin sinisten silmieni kanssa.

Myös vuosi sitten lanseeratut Revolution Lipstickit ovat olleet ostoslistallani siitä lähtien, kun näin niistä ensimmäiset swatchit ja blogiarviot. Naked on sävyltään lämmin, vaaleanpunainen nudepuna, jollaista minulta ei ihme kyllä vielä löytynyt. Muutkin tarjolla olleet sävyt olisivat olleet herkkuja, mutta ajattelin nyt ensin testata tämän ja miettiä sitten, tarvitsenko useampia. Kokeilin punaa yhtenä iltana, ja levittyvyys sekä tuntuma olivat erinomaisen hyviä. Kestävyydestä en osaa sanoa, kun en ehtinyt juuri peilailla illan mittaan. Metallinen hylsy on todella kaunis ja mukavan raskas. Korkki ei tosin napsahda sulkeutuessaan, mistä ihan pieni fiilismiinus. Hyvin se kiinni pysyy, mutta hyvä korkin napsaus on tärkeä ominaisuus, tiedätte varmasti mistä puhun. ;)

Narsin Pro Prime -meikinpohjustaja (tässä Pore Refining -versio) oli tavallaan heräteostos, tavallaan ei. Etsin siskolleni tuliaisiksi hyvää primeria, ja muistin kuulleeni kehuja tästä. Ostin sitten yhden itsellenikin, koska koostumus vaikutti tosi hyvältä. Tuote on ohutta, miltei vesimäistä, ja imeytyy todella nopeasti. En ole oikein osannut käyttää pohjustustuotteita kasvoille, kun kaikki ovat usein niin paksuja ja silikonisen tuntuisia. Tämä ei. Oikein miellyttävä tuttavuus, joka piti meikin paikoillaan ihan hyvin, vaikka koko naama oli sulaa helteessä.

Chanelin voidemainen aurinkopuuteri Soleil Tan de Chanel on ollut toivelistallani kaikkein pisimpään. Bongasin tuotteen Pixiwoon videoilta heti samana vuonna kuin he aloittivat youtube-kanavansa. Eli joskus vuoden 2009 kieppeillä, muistaakseni. Nyt olin viimein päättänyt hankkia tämän, mutta sekä Helsinki-Vantaan lentokentällä että Sephorassa myytiin eioota. Onneksi löysin yhden El Corte Inglesiltä, purkki on sittemmin tehnyt minut valtavan onnelliseksi. Voidemaisista poskipunista innostuneena en enää pelännyt voidemaista rusketustakaan, vaan käytin tätä heti ostopäivänä, ja olen käyttänyt joka päivä sen jälkeen. Vastaisuudessa en aio vaivautua edes yrittämään puuterimaisilla poskipunilla ja aurinkopuutereilla meikkaamista hellesäässä. Tuloksena ovat vain laikukkaat posket koristeltuna siellä täällä valuvilla punaruskeilla hikinoroilla. Voidemaiset tuotteet pysyvät niin paljon paremmin, ja jälki on kivan luonnollinen.

Guerlainin ihanasta Aqua Allegoria -tuoksusarjasta minulla on ennestään yksi täysikokoinen pullo, mutta olen jo kauan tahtonut kokeilla muitakin sarjan hajuvesiä. Ostin paluumatkalla lentokentältä neljän miniatyyripullon setin, jossa on 7,5 ml kutakin tuoksua. Pakkauksessa olivat mukana pirtsakan limentuoksuinen Limon Verde, hedelmäinen ja raikas Mandarine Basilic, kepeän vihreä Herba Fresca sekä makean kukkainen Flora Rosa. Näistä täytyy vielä joskus kirjoittaa ihan oma postauksensa, kaikki ovat aivan upeita! Nimen perusteella Flora Rosa vähän arvelutti, mutta se ei olekaan puhdas ruusutuoksu, vaan enemmän kirpeän marjainen. Muista tiesin pitäväni jo ennen kuin edes pääsin haistelemaan.

Koska olen hulluna miniatyyreihin (ja hajuvesiin, mutta ei puhuta nyt siitä), täytyi lentokenttämyymälästä ottaa mukaan vielä toinenkin setti. Cacharelin tuoksuja en ole koskaan käyttänyt, mutta niitä kutkutti kokeilla. Lähes kaikki pakkauksen hajuvedet ovat omalla tavallaan klassikkoja, kukkainen Anaïs Anaïs ja etunenässä (no pun intended). Sen lisäksi paketista paljastuivat kukkais-hedelmäinen Amor Amor, samasta tuoksusta myöhemmin tehty itämaisempi flanker Amor Amor Forbidden Kiss, myskinen, kevyt Noa sekä voimakas itämainen LouLou hauskassa kasaripullossaan.

Siinäpä tärkeimmät tuliaiset. Purkkihulluna ratsasin toki myös Mujin, josta hamstratuista pikkupakkauksista voisin ehkä vielä kirjoittaa myöhemmin, kun kuitenkin liittyvät aiheeseen. Nyt riennän puunaamaan itseäni, sillä illalla on leffateatterissa treffit Monty Pythonin kanssa.

Millaisia lomaostoksia sinä olet tehnyt?

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Auringon alle

Olen lähdössä tänään Barcelonaan. Aloin kevään mittaan haaveilla pakomatkasta johonkin itselleni tuntemattomaan kaupunkiin, jossa saisin haahuilla päämäärättä ja olla rauhassa omine ajatuksineni. Katalonian pääkaupunki vaikutti tähän tarkoitukseen kaikin puolin sopivalta, joten painelen sinne. Mies lennähtää samaan aikaan työmatkalle eri puolelle Eurooppaa, niin ajoituskin on aivan oivallinen.

Tuossa pakkaillessani bongasin pari aurinkosuojatuotetta, joita olen käyttänyt jo pitkästi toista kesää, mutta niitä ei ole vielä näkynyt täällä blogin puolella. Olen vähän jahkaillut näistä kirjoittamisen kanssa, sillä tuotteita saa pääasiassa vain kauneushoitoloista, jolloin ne vaikeahkon saatavuutensa lisäksi ovat todennäköisesti melko hintavia. Hyviä aurinkosuojia kun saa marketeistakin. 

Sain Mary Cohrilta kasvoille tarkoitetun aurinkovoiteen sekä suojasuihkeen vartalolle. Molemmissa on suojakerroin 30, ja suoja sekä UVA- että UVB-säteitä vastaan. Totta puhuen, en ymmärrä näistä suojakerroinasioista kovin paljoa, koska en yleensä juuri hengaile auringossa. Sen tiedän, että suoja-aineita on kahdenlaista tyyppiä (kemiallisia ja niitä valoa heijastavia) ja mitä korkeampi suojakerroin sen parempi. Noin karkeasti yleistäen. Näistä tuotteista molemmat ovat estäneet ihoani palamasta, eli toimivat tarkoituksessaan hyvin.

Kasvovoiteen suhteen odotukseni olivat korkealla, sillä olin kaivannut kesäksi hyvää kasvovoidetta korkealla suojakertoimella. Tuubi on lopulta jäänyt melko vähälle käytölle, koska käytän kesälläkin useimmiten suojakertoimellista meikkivoidetta, enkä ole kokenut tarvitsevani kasvoille enää erillistä suojaa. Tämä siis Suomen kesässä ilman auringonpalvontaa, rantalomalla tilanne olisi varmasti toinen. Tuotteen tuoksu on erittäin miellyttävä, sellainen makea ja aurinkovoidemainen, joka saa heti biitsitunnelmiin. Valitettavasti se vain on kasvoille jätettävään voiteeseen vähän liian voimakas. Ottaisin tuotteen mieluummin hajusteettomana, jotta sen parfyymeja ei tarvisisi nuuhkia koko päivää.

Voide levittyy liukkaasti, imeytyy nopeasti, eikä kasaannu iholle valkoisiksi laikuiksi. Hiukan tahmaisen pinnan tämä jättää, mutta toimii kuitenkin ihan hyvin meikin alla, ellei iho ole kovasti rasvoittuva. Kolmenkymmenen millilitran tuubin saa ahkerammalla rasvaamisella varmasti käytettyä yhden kesän aikana, mutta minulla tämä on ollut käytössä toissakeväästä asti. Luotan kuitenkin siihen, ettei mekaaninen (valoa heijastava) aurinkosuoja menetä tehoaan aivan heti, ja aion käyttää tuotteen surutta loppuun. Ainesosaluettelon (löytyy täältä) perusteella en osaa sanoa, mitä kemiallisia suoja-aineita tässä on, mutta valoaheijastavuus ainakin on silmin nähtävissä. 

Vartalosuihke on ollut ahkerammassa käytössä, laitan sitä joka kerta kun menen ulos aurinkoon. Tuoksu on sama kun kasvovoiteessa, mutta vartalolla paljon mukavampi haisteltava. Spray on hienojakoista ja tuntuu kuivalta, mutta jos tuotetta suihkuttaa paljon yhteen kohtaan, tuntu on öljyinen. Suihkutusmekanismi on tosi toimiva: sormella ei tarvitse painaa erityisen voimakkaasti, ja suihku on tasainen, vaikka pulloa pitelisi ylösalaisin. Omalla kohdallani ainoa miinus tulee tuotteen silikonisuudesta, ja sekin vain siksi, että lattiat tulevat liukkaiksi, jos tätä suihkuttaa muualla kuin kylpyhuoneessa. :)

Matkustaminen oli oikeasti vain aasinsilta näistä tuotteista kirjoittamiseen, sillä matkustan pelkillä käsimatkatavaroilla, enkä voi ottaa tuota spray-pulloa mukaani. Pakkasin pienempään puteliin uutta aurinkosuojaa, jota en ole vielä aikaisemmin kokeillut. Ihanan tuoksuista sekin, raportoin käyttökokemuksista ehkä myöhemmin.

Onko sinulla luottotuotetta aurinkoon? Millä suojakertoimella?

Ja hei, Barcelona-vinkkejä saa jakaa myös!
b:section-contents id='footer-2-2'/>